Päivän räpsy...

HAH! Eipä tuu aina kissaa... Siinä sulle koiru

Tulvarummut vs. hartiat 1 - 1

Tänään oli jälleen taisto tulvarumpuja vastaan... Meidän joukkueessa oli 1kpl telakaivuukone (pätevällä kuskilla - se sama joka meidät viimeksikin pelasti), 1 kpl naapuri (kuvassa), 1 kpl aivopierublogisti (kameran takana - siis kännyn) ja kolmisen kuormaa kiveä (pienenpienestä murusesta kaljakorin kokoiseen - ympäri maita ja mantuja)
   Ja vastustajajoukkueessa jo tutut tulvarummut D=600mm, 1 kpl kolme metriä pitkä, 2 kpl kuusi metriä pitkä (toinen kuvassa), sekä vielä toinen kolme metrinen (myös kuvassa, tosin pahassa niskalenkissä tonni sepeliä päällä)

Koko taistelu vei useamman tunnin, mutta minun mielestämme meidän joukkueemme voitti tämän erän. Tulvarummut ovat nyt sievästi aseteltuina järjestykseen, tukevalla kivipatjalla lukittuna risteyksemme uumeniin... Eikä hartioitakaan pakota yhtään niin paljoa kuin viimeksi...

Tämän verran sillalta kaivettin sepeliä pois, jotta saadaan rummuille tilaa...

Aivopierublogisti, meinasi heittää hanskat tiskiin, mutta joukkuetoverit saivat maaniteltua takaisin peliin... ja se kannatti...

Kaukakorven hiljaisuus vs. Helsingin yöelämä 1 - 0

Viime viikonloppuna tuli vierailtua pääkaupunkimme yöelämässä. Tai no, ajauduin sinne yöelämään aikalailla vahingossa, kun vanhasuomalainen mukinkaatajaisrituaali vei aivopierublogistin ällin ja maalaisjärjen jonnekin rationaalisuuden tuollepuolen...

Tutustuin klubikulttuuriin ja kamera kainalossa tiet avautuivat paikkoihin joihin en olisi muuten päässyt (tai sitten se oli se humala, jonka ansiosta menin paikkoihin joihin minulla ei ollut mitään asiaa)...

Kaukakorpi on tietysti paikka minua varten, koska viikonloppuisin pahin meteli, joka pauhaa, on se kun linnut karjuu ikkunan alla aamuisin... Harmittahaan se pientä ihmisparkaa kun linnut dominoi yöunta.

Toki uskon, että tämänhetkinen nykynuoriso (ei siis se tuleva jolla oikeasti ei ole mitään hätää) pääkaupunkimme humussa osaisi varmasti arvostaa linnun laulua... tällä nuorisolla kun ei aamulla pääkoppaan tipitii mahdu, kaiken jomotuksen sekaan...

Päivän räpsy...

Löysin arkistojen uumenista hauskan otoksen, jossa -T- paljastaa, että kaukakorvessa luonnon keskellä on paljon mukavampaa ja hiljaisempaa, kuin pääkaupunkimme vilskeessä ja melskeessä...

Päivän räpsy...

 

 Sieniretken paras anti löytyi isin repusta...

Päivän räpsy...

Paparazzi vs. kissanpennut 1 - 0

Siinäpä jälleen kerran sulle yksi kissa...

Kaukakorven mökistä (aika läheltä päämajaa) löytyy neljä pentua, jotka alkaa pian olla luovutusikäisiä... Mökki (ja siis pennut kanssa) on -K-:n kummitädin ja tiedämme ettei hänellä ole kameraa ja niin ollen ei pennuistakaan ole kuvia. Paitsi ehkä muutama kännykällä otettu tuhru. Ja kohta pennut menevät uusiin koteihinsa, niin räpsythän piti saada...

Lähdimme, siis -T-, -K- ja minä, salakuvausmatkalle eilen illalla, kun tiesimme ettei kummitäti tai hänen miehensä ole mökillä.

-T- toi kissoja framille ja minä räpsin kuvia. -K-:n pitäessä vahtia ovella, olimmehan murtomiehinä matkassa (no ei oikeasti, mökki on meidän naapurissa, ja käymme siellä muutenkin melkeinpä päivittäin, eikä tälläkään kertaa tarvinnut sisäänpääsyyn edes sorkkarautaa), tai niin oli ainakin jännä ajatella. Olimme ihan oikeita paparazzeja, keltaisen lehdistön hyväkäytöksisiä aina kuvauslupaa pyytäviä ammattietikettiä noudattavia... murtomiehiä...

Kissoista tuli aika hauska kokoelma, jotka on sitten tarkoitus kummitädille tulostella, että on sitten ainakin jotain muuta muisteltavaa kuin jotkut sumeat, tummat kännykuvat.

Päivän räpsy...

 

Siinä sulle toinen kissa